Geri
Nimi: Trindy’s Yes For Sure
Synt. aika: 21.3.2008
Kasvattaja: Jaana Heinonen, Loimaa
Säkä: 46 cm
Paino: 18 kg
Lonkat: A/A, kyynärät 0/0
Gerin olemuksen on kiteyttänyt hyvin ystäväni, joka totesi: “on toi kyllä aika persoonallinen koira”. Se on oikeastaan kovin inhimillinen eläin. Geri on asunut koko elämänsä kaupungissa, mutta se ei edelleenkään siedä “pahoja” hajuja katukivetyksillä eikä rankkasadetta tai loskaa tassujen alla. Jos puen päällysvaatteita päälle tarkoituksena lähteä ulos, Geri ei välttämättä edes liikahda olkkarin matolta, jos sillä on mukava asento ja hyvä olla. Ulkona se kulkee omia polkujaan muista jäljessä, hitaasti ja turhia höntyilemättä. Aamuisin se nukkuu juuri niin kauan, kunnes aamuruoka kilahtaa kippoon. Turhaan ei kannata liikkua, sen Geri on oppinut. Se on suuri nautiskelija. Vieraiden koirien seurassa se on melko varautunut, ennemmin vetäytyvä kuin riidanhaastaja, mutta tuttujen koirien seuraan se hakeutuu mielellään. Mikään suuri leikkijä se ei ole koskaan ollut, vaikka Stellan tultua taloon, sen leikkimielisyyskin on kasvanut. Kaikesta huolimatta se on melko positiivisesti elämään suhtautuva eläin.
Harrastuksissa (nomessa) sen itsepäisyys ja itsenäisyys näkyvät jossain asioissa. Se on hyvä nenänkäyttäjä ja parhaimmillaan tehtävissä, jotka se saa hoitaa mahdollisimman itsenäisesti, eli esimerkiksi haussa. Se on myös erittäin hyvä markkeeraaja, mutta linjaa saamme tuskin ikinä näyttämään siltä, etteikö siitä tulisi sanomista. Geri juoksee eteen jonkin aikaa, kunnes se laskee nenän maahan ja alkaa tehdä hakua, koska nenäänsä se luottaa enemmän kuin mihinkään. Se on melko ohjaajapehmeä koira, joten sen ohjaaminen ja korjaaminen kesken tehtävän on melkoista nuoralla kävelyä. Pahimmillaan se pilaa koko suorituksen. Parasta olisi, jos sitä ei tarvitsisi ohjata ollenkaan. Geri on häiriöherkkä koira, sen tekemistä häiritsevät edelleen, 4 vuoden iässäkin, välistä toiset koirakot, heittäjät ja muut toimitsijat. Sen työmoottori ei ole omiaan WT:n kaltaisiin, pitkää keskittymistä ja odottelua vaativiin lajeihin. Se on iän myötä, varmasti osittain kokemattoman ohjaajan tumpeloinnin takia, ruvennut paineistumaan ryhmätehtävissä aika tavalla. Nomessa se toimii paremmin, vaikkei välttämättä Suomen riistaviettisin tolleri olekaan. Kokemuksen myötä sen noutotyöskentely on parantunut: se kantaa syvällä otteella (pääsääntöisesti) mitä vaan!